Maanantain toksot

Maanantaina Pärnällä tokoilee. Paikkis Lily-aussien kanssa, koirat aika kaukana toisistaan. Sinna tuli ihan vallattomana autosta kentälle, mutta hyvin kuunteli, kun Arto otti hallintaan ennen paikkista. Hyvin maahan ja hyvin pysyi, tähyili ympärilleen, mutta muuten rauhallinen. Ei välipalkkaa, palkka maahan ennen vapautusta, vapautus suoraan maasta ja ei palkkaa vapautuksesta. Välillä autoon, sitten seuruuta, hyppyä ja luoksetulo. Ihan kivaa seuraamista, hypyssä kiersi! Ei oo moista tehnyt sitten ekan tokokokeen, oli kyllä ihan uus estekin. Mutta tuli sitten mieleen parin hypyn jälkeen, että Sinna on varmaan pipi, niin jätettiin se hinkkaus sitten siihen. Luoksetulo vauhdikas ilman loppuasentoa lentopalkalla.

Kotona Sinna oli ma iltana sitten selvästi kipiä :/ Vetäyty nurkkiin (eri nurkkiin missä normaalisti makoilee). Sai hierontaa ja venyttelyä. Tiistaina oli jo kunnossa, ja olipa tosi iloinen koira! Ihan kuin se ois itekin tajunnut, että eipä satu enää ja rellesti häpihäpinä :)

Kuvia eiliseltä

Kiitos Sinille ja Annelle kuvista. Kuvat c. S. Manninen tai H.&A. Majava.

Ilme kertoo kaiken: tässähän ei muuten pysytä!

Juoksupätkä

Liikkeestä maahan

Luoksetulo

Hypyn valmistelu

Sinna oli tänään mukana kun lenkkeiltiin tuttujen luokse kyläilemään. Kyläilyn ajan oli luun kanssa pihassa puussa kiinni. Kotona on rättiväsy koira <3

Ei se vaan pysy..

Tänään tokokokeessa Pieksämäellä... Mutta sitä ennen viikon kuulumisia.

Viikko sitten to tottiksessa: seuraamista, jäävät ja nouto. Seuraaminen ja jäävät hyvää tekemistä, mutta nouto ihan huippu!!

Inna "hiippaillut" salaa Ruun luokse

Sinna paistattelee salamavalossa

Reme ja Sinna kävi tiistaina rokotuksilla + Remeltä anaalirauhasten tyhjennys. Lisäksi molemmille ruokasäkit (Remelle lääkäristä ja Sinnalle Okun eläinkaupasta) + Sinna sai valita synttäriherkkunsa ja lelunsa eläinkaupasta. Eläinkaupasta lähdettäessä Sinna veti Tiian selälleen kumoon alamäessä, jossa oli kasoittain hiekotushiekkaa.. Sinna ja Reme ei kumpikaan välittäneet rokotuksesta mitään, vaikka eläinlääkäri sano, että mahtaa Sinnaan tuntua, kun ei ole rasvaa välissä. Sinna siis painoi 18,5 kg, lähempänä 20 ois parempi. Kyllähän se nykyään lenkkeilee aika paljon, kun Innan nukutuslenkkejä on se 2-3 päivässä. Ennen Sinna kävi ehkä yhden lenkin päivässä + pissitykset. Niin ja kun hakureenit on jäänyt niin vähiin, niin ei tuu ruokaa sieltäkään ja tottiksessakin on lähes kokonaan siirrytty leluun. Reme oli kuulemma saanut lihasta, painoi 4,4 kg, oli muistaakseen välillä lähempänä viisi kiloa. Meiän pikku ulkona seikkailija <3 Varattiin Sinnalle aika lonkka-kyynär-selkä-kuvaukseen 12.12.12. klo 12.

Reme ei varsinaisesti tykkää Innasta, mutta aamupuuro ois maistunut kissullekin..

Keskiviikkona Sinna täytti 3 vee <3 Juhlaruuaksi Innan puuron jämät, rahkaa, jotain lihajämiä ja raksuja.

<3

Keskiviikkona tokossa. Seuraamisessa (hihnassa) oli vähän häiriöherkkää, hyppy hyvä. Välissä autoon, sitten vapaana seuraaminen (vähän vaisu) ja luoksetuloa (myös vaisuhko). Välissä autoon ja sitten ryhmäpaikkis, hyvä!

Torstaina tottiksessa. Seuraamista, tuntui, että pimeys vähän jänskätti Sinnaa, katseli ympärilleen siihen malliin. Liikkeestä seisominen hyvä. Luoksetulossa pari vinoa, viimeinen hyvä.

Perjantaina kotipihalla pikkutottista. Lyhyttä seuraamista, nopeita maahanmenoja ja seisomisia, luoksetulon loppuasentoa (eteenistumista), väliin paikkamakuu esteen virityksen ajaksi ja loppuun yksi hyppy. Ihan kivaa, mutta ei mikään hjuippuviilis.. Kerran lelun kanssa törmäsi aika jytäkästä Tiian reiteen, illalla urahti pari kertaa makuulle mennessään, mutta ei kuitenkaan kopeloidessa aristanut mitään paikkaa.. Jos edessä olisi seuraavana päivänä ollut joku vaativampi koe, vaikka haku tai viesti, niin ois pitänyt vähän tarkemmin miettiä, että onkohan se pipi, mutta toko nyt ei ole kovin paha, kun hyppykin on niin matala. Varuilta oli kuitenkin bäkkäri päällä autossa, vaikka oli lämmin keli.

Mutta siis kokeessa Pieksämäellä tänään, tuomarina alokkaassa Riikka Pulliainen. Paikalla oli NELJÄ holskua kisaamassa + kaksia turistia :O Ja hyvin meni kaikilla, paitsi Sinnalla :P No ei vaan.. Mutta ykköstulos sössittiin jälleen paikkamakuulla.

Luoksepäästävyys 10: Ei miusta kympin arvonen, nousi seisomaan ja vähän liikkui.

Paikalla makaaminen 0: Hyvin maahan, pysyi muutamaa sekuntia vaille täyden ajan (paitsi välillä vähän hytkyi kuin oisi jo lähöillään), mutta sitten vaan ampaisi pitkillä loikilla Tiian luokse :( Sinnan ryhmässä oli neljä koiraa, joista kaksi lähti jo aiemmin, mutta ei miusta Sinna niistä hirveesti välittänyt, se vaan oli muuten tosi levoton ja jännittynyt ja kuunteli tarkkaan kaikki maholliset äänet, mitä kuulu. Videolta puuttuu pätkä välistä, kun kameraan piti vaihtaa patterit.

Seuraaminen kytkettynä 8,5: Vasemmalle käännöksessä levisi ja pysähdyksessä oli hidas. Liikkuri (vai oliko se tuomari, ei muista) sano, että "näissä piireissä" (tarkotti toko vs. tottis) kannattaa pysähtyy hitaammin, niin koira kerkii paremmin mukaan.. Alku jäi pois videolta, kun Artolla oli Inna sylkyssä telkkuumassa. Videolla muutenkin kuva vähän heiluu, kun Inna sylissä ;)

Seuraaminen taluttimetta 9,5: Ennen täykkäriä aivasteli ja kontakti katkeili sen ajaksi, muuten tais olla hyvä. En tiiä, mistä varsinaisesti tuo puoli pistettä lähti.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10: Ei ihan kympin arvonen suoritus valmistelevan seuraamisen osalta. Levisi ja kontakti katkesi juuri, kun ois pitänyt antaa maahan-käsky. Tiia ootti hetken, että kontakti palas ja käski vasta sitten. Hyvin maahan ja hyvin ylös.

Luoksetulo 8: Kaksi pistettä tais rokottaa loppuhypystä sivulle, nenut yhteen lyö!

Seisominen seuraamisen yhteydessä 9,5: En tiiä, mistä puolikas lähti.

Estehyppy 8,5: Oli ihan karkaamassa esteelle, Tiia toisteli sivu-käskyä ennen liikkeen alkua :P Kurotteli haistamaan estettä hypyn jälkeen ja sivulle istuminen oli hiiiidas (Tiia vähän tuuppasi polvella).

Kokonaisvaikutus 10: Tuomari tykkäsi Sinnan iloisuudesta, sanoi, että näkee, että se tykkää tehä <3 Ei todellakaan mikään itsestään selvyys Sinna+tottis/toko yhtälössä..

ALO2 155 p..

Tuo paikallamakuuhan se on mikä mättää.. Mutta ei ihan huippufiilis ollut tämän tekemisestä muutenkaan, vaikka ihan tyytyväinen saakin olla. Sinna ei padonnut niin kuin viime kokeessa. Tiia tajus jossain vaiheessa koetta, että kehuu väleissä väärin eli liian "hihkuvasti", sellanen kuiskaava ja hengen veto ja oma ryhdin kohennus toimis paremmin siihen patoomiseen, Sinna oottais liikkeen välitkin, että mitä seuraavaks tapahtuu ja ois koko ajan valmiina, ettei tarvii houkutella sitä kontaktia aina ennen kun alottaa seuraavan liikkeen. Kokeen jälkeen pihalla seuruupätkä josta palloriekutus ja autolla makkaraa.

Kehnolaatuinen video, olkaatte hyvä:

Sattuma, koulutustaidot ja perimä menestyvän palveluskoiran taustalla

Oltiin otsikon mukaista Katriina Tiiran luentoa kuuntelemassa Josepan nelikymppisillä ja tässäpä satoa. Kasvattajille (toivottavasti ;) ) tuttua juttua, mutta oli kyllä itsellekin erittäin antoisaa ajateltavaa!

---

Eläin käyttäytyy siten, että se maksimoi hyödyn ja minimoi kustannukset - tekee "päätöksiä tilannekohtaisesti, taustalla vaikuttaa persoonallisuus ja kokemukset.

• Osalle roduista on kehittynyt neurologisia muutoksia, esim. bordercolliella ja noutajalla valtava työmotivaatio ilman palkkaa

Luonnetestin jaottelu ei osu yksiin perinnöllisten kategorioiden kanssa. Jos katsotaan useammalta sukupolvelta esim. hermorakennetta, saadaan ko. ominaisuudelle kehno periytyvyys. Luonnetestin jaottelussa on osin päällekkäisyyksiä. Esim. toimintakyky ja kovuus mittaavat todennäköisesti saman asian ilmentymää eli arkuus-rohkeus -jatkumoa. Hermorakenne on sama ominaisuus itsevarmuuden kanssa ja myös ko. ominaisuuden taustalla vaikuttaa arkuus-rohkeus.

• Huom. Arkuus-rohkeus -jaottelu löydetty kaikilta tutkituilta eläinlajeilta!

• Luonnetestissä myös testaaja ja hänen tulkintansa vaikuttavat tulokseen. Testaaja vaikuttaa myös siten, että koira voi testissä olla "luoksepäästävä", vaikka arjessa purisi vieraita, sillä testaajat ovat niin kokeneita koiraihmisiä. 

Luonnetestin jaottelua laajemmille persoonallisuuskategorioille on saatu suhteellisen korkeita periytymisarvoja, korkeampia kuin perinteisen luonnetestijaottelun perusteella.

• Yhden persoonallisuusteorian mukaan kategorioita ovat:
• pelokas-rohkea
• ei-sosiaalinen-sosiaalinen
• haluton leikkimään-leikkisä
• haluton saalistamaan-saalistushalukas
• aggressiivinen-ei-aggressiivinen
• Muut linkittyivät toisiinsa, paitsi aggressiivisuus. Eli koira oli yleensä joko luonneparin ensimmäisiä tai toisia ääripäitä lähempänä, mutta aggressiivisuus vaihteli.
• Toisen persoonallisuusteorian mukaan kategorioita ovat:
• reaktiivisuus/kiihtyvyys
• pelokkuus/rohkeus
• sosiaalisuus/kiinnostuksen puute ihmisiin
• aggressiivisuus/ei aggressiivinen
• aktiivisuus
• koulutettavuus
• dominanssi/alistuneisuus
• huom! Osalla roduista on suurempi tarve muodostaa hierarkioita. Tällä hetkellä on olemassa vain ”huonoja” tutkimuksia siitä, dominoiko koira. Ko. tutkimukset pyrkivät jo ennakko-oletukseltaan kumoamaan johtajuuskäsitteen, millä nähdään olevan sanana negatiivinen kaiku..

Ominaisuuksia, joilla on todettu olevan korkea periytymisaste, ovat:

• kiinnostus riistaan
• metsästystaipumus
• paimennus
• kiinnostus uimiseen

Luonneominaisuuksia, joilla on todetty olevan korkea periytymisaste, ovat:

• arkuus
• Arkuus vahvasti perinnöllistä, mutta voi myös johtua huonoista kokemuksista tai huonosta sosiaalistamisesta. Riippuu rodusta, miten paljon sosiaalistamista pentu tarvitsee.
   
• aktiivisuus
• Aktiivisuus on vahvasti periytyvää, mutta voi johtua myös ympäristöstä. Hyperaktiivisuus/impulsiivisuus (ADHD) on koirilla hyvin samanlainen kuin lapsilla: liiallinen aktiivisuus, keskittymiskyvyttömyys, impulsiivisuus, häiriöherkkyys. Metsästys- ja työkoirarodut ovat alttiimpia, jalostuksessa (ja koulutuksessa) on painotettu korkeaa aktiivisuustasoa (viettiä) ja lisääntynyttä tarkkaavaisuutta ympäristöä kohtaan. Ongelma esim. poliiseilla saada koiria, jotka pystyvät olemaan hiljaa ja keskittymään pitkäkestoiseen tehtävään. Nykyisellä pk-tottiksella luultavasti oma osansa ongelmaan: jalostetaan korkeaviettisiä koiria, ja koirat myös koulutetaan toimimaan korkeassa vietissä ja niitä palkataan lyhytkestoisesta suorituksesta erittäin korkeassa vietissä. ”ADHD”-koirat ovat herkkiä uusille asioille ja uudet asiat aiheuttavat voimakkaan ”seeking”-reaktion. Rangaistus ja pakotteet nostavat näillä koirilla aktiivisuustasoa entisestään. Palkkio toimii – kunhan niitä annetaan jatkuvasti, koira ei jaksa odottaa. ADHD-koirat toimivat hyvin jatkuvan vahvistuksen alla, mutta ei pitkäkestoisessa työskentelyssä ilman palkkaa (huom. pk-tottis ei välttämättä ole kovin pitkäkestoinen suoritus…) Nämä koirat ovat myös emotionaalisesti epätasapainossa, eivät kestä turhaumaa ja saattavat saada yhtäkkisiä raivokohtauksia.
• ääniarkuus
• Ääniarkuus joko traumasta tai perimästä johtuvaa. Perinnöllinen ääniarkuus ilmenee vasta 2-3 vuoden iässä ja yleensä pahenee vanhetessaan. Geeniä ei ole paikannettu ja todennäköisesti eri roduilla on eri geenialue ääniarkuudelle. Toiset rodut (esim. paimenkoirat) saattavat olla alttiimpia ääniarkuudelle. Toisaalta yleistyy myös nopeasti missä tahansa rodussa, jos siihen ei kiinnitetä huomiota (esim. paljon ääniarkuutta seurakoiraroduilla, koska niillä ei ole ajateltu, että ääniarkuus "haittaisi"...).
• sosiaalisuus
• aggressiivisuus muita koiria kohtaan ja/tai aggressiivisuus ihmistä kohtaan
• Aggressio on vahvasti periytyvää ja jalostuksella sitä on joko vähennetty tai lisätty, tietoisesti tai tiedostamatta. Esim. kultaisilla noutajilla ei ominaisuuteen ole kiinnitetty huomiota, koska se ei aiemmin ole ollut rodulle tyypillistä. Mutta koska aggressio on hyvin voimakkaasti periytyvä, on piirre (aggre sekä koiria että ihmisiä kohtaan) kultaisilla noutajilla lisääntynyt lähes yllättäen.
• erilaiset stereotypiat esim. hännänjahtaus
• On todettu myös, että mitä lähempänä luovutusikää pennut erotetaan emosta, sitä parempi. Aikaisemmin erotetuilla pennuilla on todettu olevan enemmän pakonomaista hännänjahtausta. Hännänjahtaus ei johdu liikunnan/virikkeiden puutteesta, niin kuin yleensä ajatellaan (paitsi eläintarhan eläimillä yleensä johtuu).

Kaikki ei kuitenkaan ole näin "yksinkertaista" perimän ja periytyvyyden osalta. Ympäristö ja kokemukset aiheuttavat perinnöllisiä muutoksia geenien toimintaan (ei muutoksia itse DNA:han). Täten sanonta ”elämänkokemukset periytyvät” on tavallaan totta. Emon raskauden aikaiset stressitekijät, kuten ruokavalio, ja erilaiset ympäristötekijät, kuten ympäristömyrkyt, saattavat aiheuttaa muutoksen geenin säätelyssä. Myös emon hoivalla on suuri vaikutus arkuuteen ja stressiherkkyyteen. Näistä seuraa pennuille geenin säätelyn muutoksia, jotka periytyvät edelleen. Esim. geneettisesti rohkeasta pennusta voi tulla arka ja se periyttää arkuutta. Hyvin hoitavan emon pennuilla on korkeampi stressinsietokynnys ja ne ovat rohkeampia ja dominoivia. Huonosti hoitavat emon pennut ovat arempia, stressiherkkiä, vähemmän aggressiivisia, vähemmän dominoivia ja vähemmän sosiaalisia.

Urosalkion läheisyys kohdussa (=testosteroni) vaikuttaa yksilön aggressiivisuuteen, aktiivisuuteen ja uteliaisuuteen. Eli jos haluaa ”hyvän” harrastuskoiran, kannattaa ottaa pentu pentueesta, jossa on paljon uroksia ;)

Bio sensor ja Super Dog –ohjelmilla kasvattajat pyrkivät pienellä käsittelyn aiheuttamalla stressillä lisäämään pienten pentujen itsevarmuutta, uteliaisuutta, sosiaalisuutta ja dominanttiutta. Käsittelyä saaneet pennut ovat myös painavampia, silmät aukeavat nopeammin ja motorinen kehitys on nopeampaa.

6-8 viikon iässä tehdyt pentutestit ennustavat huonosti aikuisen koiran käyttäytymistä (pentujen vireystila vaihtelee ja eri rodut ovat erilaisessa kehitysvaiheessa eri ikäisinä). Myös tulkinta vaikuttaa tuloksiin. Myöhemmin tehdyt testit (8-16 vk) ennustavat paremmin. Kasvattaja tunnistaa pentueesta hyvin ääripäät (vilkkain, arin, rohkein, uteliain), aggressio kehittyy kuitenkin vasta myöhemmin.

Oikea-/vasentassuinen koira? Oikea ja vasen aivopuolisko ovat erilaistuneita ja kontrolloivat eri asioita – oikea puolisko (eli vasen tassu) liittyy pelokkuuteen ja vasen puolisko (oikea tassu) uuden paikan aktiiviseen tutkimiseen ja uusien asioiden nopeaan lähestymiseen (huom. menevät siis ristiin!). On havaittu, että ääniarat koirat eivät käytä oikeaa tassua ruoan ottamiseen, kun taas oikean tassun käyttäjät läpäisevät todennäköisemmin opaskoirakoulun lopputestin. Jos koiran elämässä paljon stressiä tms, oikea aivopuolisko on enemmän toiminnassa -> käyttää vasenta tassua enemmän. Testi 1: kongiin ruokaa ja lasketaan, montako kertaa 50/100:sta tassulla kosketuksesta koira käyttää oikeaa/vasenta/molempia tassuja yhtä aikaa. Sinnan tulos: oikea tassu 41 kertaa, vasen 7 kertaa, molemmat 2 kertaa :) (opaskoira-ainesta ;P). Testi 2: Kummalla tassulla koira aloittaa portaiden laskeutumisen alaspäin? (Sinna laskeutui sekaisin vuorotellen molemmilla tassuilla aloittaen.) 

Onko roduissa eroa? "Historiallinen valinta vaikuttaa enää hyvin vähän koirien luonteeseen. Eniten nykykoiran luonnetta määrää näyttelyissä menestyminen!" Rotujen keskiarvoissa luonteissa ja persoonallisuudessa on kuitenkin eroja (+ vaihtelua yksilöiden välillä rodun sisällä). Rodut muuttuvat tahattomasti ja tahallisesti koko ajan ja myös maiden välillä eroja samassa rodussa. Onko roduissa eroa siinä, miten ne kykenevät lukemaan ihmisen eleitä? Vertailussa 1. ei-työkoirat, geneettisesti lähellä sutta (esim. basenji), 2. työkoirat, geneettisesti lähellä sutta (esim. huskit), 3. ei-työkoirat, geneettisesti kaukana sudesta (esim. monet pienet seurakoirat) ja 4. työkoirat, geneettisesti kaukana sudesta (esim. kultainen noutaja ja labradori). Vertailuryhmien välillä ei eroa, ero sen sijaan seuraavien kahden ryhmän välillä: itsenäisesti työskentelevät koirat (esim. vartiokoirat, rottakoirat, ajavat koirat) ja ihmisen kanssa yhteistyössä työskentelevät koirat (esim. paimenkoirat, pointterit, setterit ja noutajat) -> jälkimmäiset parempia lukemaan ihmisen eleitä. Kyky lukea ihmistä johtuukin enemmän kiinnostuksesta ihmisen toimintaan ja yhteistyöhalukkuudesta kuin älykkyydestä. Yhteistyöhalukkuus=koulutettavuus.  Testi: Anna koiran syödä kahdesta eri ämpäristä. Laita sitten koiran huomaamatta ruokaa vain toiseen ämpäriin. Näytä kädellä/jalalla/katseella, kummassa ämpärissä on ruokaa. Osaako koira valita oikean? (Ei kokeiltu Sinnalla, mutta uskoisin, että kyllä ossaa..)

Onko näyttö- ja käyttölinjaisissa eroa? Näyttelytulosten perusteella tehtävä valinta lisää palveluskoiraroduilla haluttomuutta leikkimiseen, uteliaisuuden puutetta ja sosiaalista ja ei-sosiaalista pelkoa, mutta alentaa aggressiivisuutta. Käyttökoirajalostus lisää leikkihalukkuutta, uteliaisuutta ja aggressiivisuutta. Kuitenkin rotujen välillä eroja: esim. näyttelylinjaisissa englanninspringerspanieleissa näyttelylinjaiset aggressiivisempia kun taas labrodoreissa käyttölinjaiset aggressiivisempia. Ulkonäkö ja käyttäytyminen kulkevat osin käsikädessä (samoissa geeneissä), eli mitä tapahtuu, jos jalostetaan vain ulkonäön mukaan? Hui…

 
Koiran persoonallisuuden on tutkittu vaikuttavan koiran menestymiseen PK-kokeissa, mutta ohjaajan kokemuksella on merkittävä vaikutus. Tutkimuksessa havaittiin, että ensikertalaisten ohjaajien koirista persoonallisuudeltaan rohkeimmat koirat menestyivät parhaiten. Kokeneilla ohjaajilla ohjaajan taidot kompensoivat menestystä.

Ohjaajan vaikutus koiraan? Tutkimus, jossa huumekoirat laitettiin vuorotellen neljälle TYHJÄLLE piilolle: 1. piilo= tyhjä, 2. piilo= tyhjä, mutta ohjaajalle on kerrottu, että on oikea piilo, 3. piilo= tyhjä, mutta koiralle laitettu houkutuksia (lelu ja ruoka) ja 4. piilo= tyhjä, mutta ohjaajalle kerrottu, että oikea piilo ja koiralle laitettu houkutuksia (lelu ja ruoka). Arvaapa, millä TYHJILLÄ piiloilla koira teki virheilmaisut? Nii-in, piiloilla nro 2 ja 4. Kannattaa miettiä seuraavan kerran haussa/esineruudussa, kuinka sitä koiraa painostaa (kyllä siellä etukulmassa varmasti jotain on, ala mennä!)…

Koulutusmetodit: rangaistukseen perustuvan koulutuksen on todettu aiheuttavan koiralle stressiä, pelokkuutta, liiallista aktiivisuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä sekä olevan yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen. Tehty tutkimus:

1. Jos koira koskee lelupupuun, saa sähköä. Oppii, ettei kannata koskea pupuun. Ei aiheuta stressiä.

2. Jos koira ei tottele istu-käskyä, saa sähköä. Aiheuttaa koiralle stressiä.

3. Annetaan koiralle sähköä täysin ennalta-arvaamattomasti. Aiheuttaa koirille stressiä.

Huom. Kouluttaja ei osannut kysyttäessä luokitella meneekö sähköinen haukunestopanta ykkös- vai kakkoskohtaan.

Lopputulos: hyvä palveluskoira muodostuu 20-50 % perimästä, 30-50 % koulutuksesta ja kokemuksista ja loput on sattumaa.