Eilen mustikkareissulla käytiin tekemässä kotitien mettään viimeinkin jälki. Tiia tallasi jälen (ehkä 300 metriä, kaksi suoraa kulmaa, neljä esinettä, joiden alla purkit, jälen nostatus noin 10 metriä, vanheni vajaa puoli tuntia). Arto oli ohjaksissa jälen ajossa, Tiia katseli tieltä lähdön ja lopun, kun Inna oli vaunuissa mukana. Mutta niin vaan selvitti Sinnuli jälen! Ja ilmaisi kaikki esineet omatoimisesti, vou! Arto hieman jarrutti liinasta ja hyvin kesti Sinna sen verran painetta.
Tänään käytiin läheisessä kylätapahtumassa, Sinna oli mukana katsomassa meininkiä ja musiikkiesityksiä. Sinna osasi olla hienosti mukana ja ihmisten rapsuteltavana. Kotimatkalla käytiin katsastamassa yksi sienipaikka ja samalla tehtiin kotikutoinen hakuharjoitus. Sinna oli autossa, kun Arto pyyhälti metsään, Tiia tiesi suurinpiirtein, mistä Sinna pitää lähettää. Hienolla innolla Sinna lähti ja eteni ja teki siistin laatikkopiston ja löysi. Arto lähetti ettimään Tiiaa. Reitille sattui tien ylitys, jonka Sinna selvitti hyvin, mutta ei silti heti löytänyt. Kävi autolla katsastamassa turvakaukalossa nököttävän Innan ja sitten vasta löysi Tiian.
Kivaa, että olette taas linjoilla. :)
VastaaPoistanovan isosiskon blogistalkkeri voi näköjään jatkaa taas :> pitänyt jo pitkän aikaa kysyä, että miten ootte opettanut sinnalle haukkuilmaisun?
VastaaPoistaSinnalla on haussa rullailmaisu, mutta sekin on vielä vaiheessa. Haukkumaan ollaan opetettu muuten vaan, "mallioppimisen" kautta, ihminen haukkuu eka ;)
Poistaookkei.... pitänee siis kokeilla novalle haukkumista :D siitä kun ei rullakoiraksi varmana ole, varsinkaan kun vieras ei voi sitä ees aluksi palkata lelulla
VastaaPoista