Sattuma, koulutustaidot ja perimä menestyvän palveluskoiran taustalla

Oltiin otsikon mukaista Katriina Tiiran luentoa kuuntelemassa Josepan nelikymppisillä ja tässäpä satoa. Kasvattajille (toivottavasti ;) ) tuttua juttua, mutta oli kyllä itsellekin erittäin antoisaa ajateltavaa!

---

Eläin käyttäytyy siten, että se maksimoi hyödyn ja minimoi kustannukset - tekee "päätöksiä tilannekohtaisesti, taustalla vaikuttaa persoonallisuus ja kokemukset.

• Osalle roduista on kehittynyt neurologisia muutoksia, esim. bordercolliella ja noutajalla valtava työmotivaatio ilman palkkaa

Luonnetestin jaottelu ei osu yksiin perinnöllisten kategorioiden kanssa. Jos katsotaan useammalta sukupolvelta esim. hermorakennetta, saadaan ko. ominaisuudelle kehno periytyvyys. Luonnetestin jaottelussa on osin päällekkäisyyksiä. Esim. toimintakyky ja kovuus mittaavat todennäköisesti saman asian ilmentymää eli arkuus-rohkeus -jatkumoa. Hermorakenne on sama ominaisuus itsevarmuuden kanssa ja myös ko. ominaisuuden taustalla vaikuttaa arkuus-rohkeus.

• Huom. Arkuus-rohkeus -jaottelu löydetty kaikilta tutkituilta eläinlajeilta!

• Luonnetestissä myös testaaja ja hänen tulkintansa vaikuttavat tulokseen. Testaaja vaikuttaa myös siten, että koira voi testissä olla "luoksepäästävä", vaikka arjessa purisi vieraita, sillä testaajat ovat niin kokeneita koiraihmisiä. 

Luonnetestin jaottelua laajemmille persoonallisuuskategorioille on saatu suhteellisen korkeita periytymisarvoja, korkeampia kuin perinteisen luonnetestijaottelun perusteella.

• Yhden persoonallisuusteorian mukaan kategorioita ovat:
• pelokas-rohkea
• ei-sosiaalinen-sosiaalinen
• haluton leikkimään-leikkisä
• haluton saalistamaan-saalistushalukas
• aggressiivinen-ei-aggressiivinen
• Muut linkittyivät toisiinsa, paitsi aggressiivisuus. Eli koira oli yleensä joko luonneparin ensimmäisiä tai toisia ääripäitä lähempänä, mutta aggressiivisuus vaihteli.
• Toisen persoonallisuusteorian mukaan kategorioita ovat:
• reaktiivisuus/kiihtyvyys
• pelokkuus/rohkeus
• sosiaalisuus/kiinnostuksen puute ihmisiin
• aggressiivisuus/ei aggressiivinen
• aktiivisuus
• koulutettavuus
• dominanssi/alistuneisuus
• huom! Osalla roduista on suurempi tarve muodostaa hierarkioita. Tällä hetkellä on olemassa vain ”huonoja” tutkimuksia siitä, dominoiko koira. Ko. tutkimukset pyrkivät jo ennakko-oletukseltaan kumoamaan johtajuuskäsitteen, millä nähdään olevan sanana negatiivinen kaiku..

Ominaisuuksia, joilla on todettu olevan korkea periytymisaste, ovat:

• kiinnostus riistaan
• metsästystaipumus
• paimennus
• kiinnostus uimiseen

Luonneominaisuuksia, joilla on todetty olevan korkea periytymisaste, ovat:

• arkuus
• Arkuus vahvasti perinnöllistä, mutta voi myös johtua huonoista kokemuksista tai huonosta sosiaalistamisesta. Riippuu rodusta, miten paljon sosiaalistamista pentu tarvitsee.
   
• aktiivisuus
• Aktiivisuus on vahvasti periytyvää, mutta voi johtua myös ympäristöstä. Hyperaktiivisuus/impulsiivisuus (ADHD) on koirilla hyvin samanlainen kuin lapsilla: liiallinen aktiivisuus, keskittymiskyvyttömyys, impulsiivisuus, häiriöherkkyys. Metsästys- ja työkoirarodut ovat alttiimpia, jalostuksessa (ja koulutuksessa) on painotettu korkeaa aktiivisuustasoa (viettiä) ja lisääntynyttä tarkkaavaisuutta ympäristöä kohtaan. Ongelma esim. poliiseilla saada koiria, jotka pystyvät olemaan hiljaa ja keskittymään pitkäkestoiseen tehtävään. Nykyisellä pk-tottiksella luultavasti oma osansa ongelmaan: jalostetaan korkeaviettisiä koiria, ja koirat myös koulutetaan toimimaan korkeassa vietissä ja niitä palkataan lyhytkestoisesta suorituksesta erittäin korkeassa vietissä. ”ADHD”-koirat ovat herkkiä uusille asioille ja uudet asiat aiheuttavat voimakkaan ”seeking”-reaktion. Rangaistus ja pakotteet nostavat näillä koirilla aktiivisuustasoa entisestään. Palkkio toimii – kunhan niitä annetaan jatkuvasti, koira ei jaksa odottaa. ADHD-koirat toimivat hyvin jatkuvan vahvistuksen alla, mutta ei pitkäkestoisessa työskentelyssä ilman palkkaa (huom. pk-tottis ei välttämättä ole kovin pitkäkestoinen suoritus…) Nämä koirat ovat myös emotionaalisesti epätasapainossa, eivät kestä turhaumaa ja saattavat saada yhtäkkisiä raivokohtauksia.
• ääniarkuus
• Ääniarkuus joko traumasta tai perimästä johtuvaa. Perinnöllinen ääniarkuus ilmenee vasta 2-3 vuoden iässä ja yleensä pahenee vanhetessaan. Geeniä ei ole paikannettu ja todennäköisesti eri roduilla on eri geenialue ääniarkuudelle. Toiset rodut (esim. paimenkoirat) saattavat olla alttiimpia ääniarkuudelle. Toisaalta yleistyy myös nopeasti missä tahansa rodussa, jos siihen ei kiinnitetä huomiota (esim. paljon ääniarkuutta seurakoiraroduilla, koska niillä ei ole ajateltu, että ääniarkuus "haittaisi"...).
• sosiaalisuus
• aggressiivisuus muita koiria kohtaan ja/tai aggressiivisuus ihmistä kohtaan
• Aggressio on vahvasti periytyvää ja jalostuksella sitä on joko vähennetty tai lisätty, tietoisesti tai tiedostamatta. Esim. kultaisilla noutajilla ei ominaisuuteen ole kiinnitetty huomiota, koska se ei aiemmin ole ollut rodulle tyypillistä. Mutta koska aggressio on hyvin voimakkaasti periytyvä, on piirre (aggre sekä koiria että ihmisiä kohtaan) kultaisilla noutajilla lisääntynyt lähes yllättäen.
• erilaiset stereotypiat esim. hännänjahtaus
• On todettu myös, että mitä lähempänä luovutusikää pennut erotetaan emosta, sitä parempi. Aikaisemmin erotetuilla pennuilla on todettu olevan enemmän pakonomaista hännänjahtausta. Hännänjahtaus ei johdu liikunnan/virikkeiden puutteesta, niin kuin yleensä ajatellaan (paitsi eläintarhan eläimillä yleensä johtuu).

Kaikki ei kuitenkaan ole näin "yksinkertaista" perimän ja periytyvyyden osalta. Ympäristö ja kokemukset aiheuttavat perinnöllisiä muutoksia geenien toimintaan (ei muutoksia itse DNA:han). Täten sanonta ”elämänkokemukset periytyvät” on tavallaan totta. Emon raskauden aikaiset stressitekijät, kuten ruokavalio, ja erilaiset ympäristötekijät, kuten ympäristömyrkyt, saattavat aiheuttaa muutoksen geenin säätelyssä. Myös emon hoivalla on suuri vaikutus arkuuteen ja stressiherkkyyteen. Näistä seuraa pennuille geenin säätelyn muutoksia, jotka periytyvät edelleen. Esim. geneettisesti rohkeasta pennusta voi tulla arka ja se periyttää arkuutta. Hyvin hoitavan emon pennuilla on korkeampi stressinsietokynnys ja ne ovat rohkeampia ja dominoivia. Huonosti hoitavat emon pennut ovat arempia, stressiherkkiä, vähemmän aggressiivisia, vähemmän dominoivia ja vähemmän sosiaalisia.

Urosalkion läheisyys kohdussa (=testosteroni) vaikuttaa yksilön aggressiivisuuteen, aktiivisuuteen ja uteliaisuuteen. Eli jos haluaa ”hyvän” harrastuskoiran, kannattaa ottaa pentu pentueesta, jossa on paljon uroksia ;)

Bio sensor ja Super Dog –ohjelmilla kasvattajat pyrkivät pienellä käsittelyn aiheuttamalla stressillä lisäämään pienten pentujen itsevarmuutta, uteliaisuutta, sosiaalisuutta ja dominanttiutta. Käsittelyä saaneet pennut ovat myös painavampia, silmät aukeavat nopeammin ja motorinen kehitys on nopeampaa.

6-8 viikon iässä tehdyt pentutestit ennustavat huonosti aikuisen koiran käyttäytymistä (pentujen vireystila vaihtelee ja eri rodut ovat erilaisessa kehitysvaiheessa eri ikäisinä). Myös tulkinta vaikuttaa tuloksiin. Myöhemmin tehdyt testit (8-16 vk) ennustavat paremmin. Kasvattaja tunnistaa pentueesta hyvin ääripäät (vilkkain, arin, rohkein, uteliain), aggressio kehittyy kuitenkin vasta myöhemmin.

Oikea-/vasentassuinen koira? Oikea ja vasen aivopuolisko ovat erilaistuneita ja kontrolloivat eri asioita – oikea puolisko (eli vasen tassu) liittyy pelokkuuteen ja vasen puolisko (oikea tassu) uuden paikan aktiiviseen tutkimiseen ja uusien asioiden nopeaan lähestymiseen (huom. menevät siis ristiin!). On havaittu, että ääniarat koirat eivät käytä oikeaa tassua ruoan ottamiseen, kun taas oikean tassun käyttäjät läpäisevät todennäköisemmin opaskoirakoulun lopputestin. Jos koiran elämässä paljon stressiä tms, oikea aivopuolisko on enemmän toiminnassa -> käyttää vasenta tassua enemmän. Testi 1: kongiin ruokaa ja lasketaan, montako kertaa 50/100:sta tassulla kosketuksesta koira käyttää oikeaa/vasenta/molempia tassuja yhtä aikaa. Sinnan tulos: oikea tassu 41 kertaa, vasen 7 kertaa, molemmat 2 kertaa :) (opaskoira-ainesta ;P). Testi 2: Kummalla tassulla koira aloittaa portaiden laskeutumisen alaspäin? (Sinna laskeutui sekaisin vuorotellen molemmilla tassuilla aloittaen.) 

Onko roduissa eroa? "Historiallinen valinta vaikuttaa enää hyvin vähän koirien luonteeseen. Eniten nykykoiran luonnetta määrää näyttelyissä menestyminen!" Rotujen keskiarvoissa luonteissa ja persoonallisuudessa on kuitenkin eroja (+ vaihtelua yksilöiden välillä rodun sisällä). Rodut muuttuvat tahattomasti ja tahallisesti koko ajan ja myös maiden välillä eroja samassa rodussa. Onko roduissa eroa siinä, miten ne kykenevät lukemaan ihmisen eleitä? Vertailussa 1. ei-työkoirat, geneettisesti lähellä sutta (esim. basenji), 2. työkoirat, geneettisesti lähellä sutta (esim. huskit), 3. ei-työkoirat, geneettisesti kaukana sudesta (esim. monet pienet seurakoirat) ja 4. työkoirat, geneettisesti kaukana sudesta (esim. kultainen noutaja ja labradori). Vertailuryhmien välillä ei eroa, ero sen sijaan seuraavien kahden ryhmän välillä: itsenäisesti työskentelevät koirat (esim. vartiokoirat, rottakoirat, ajavat koirat) ja ihmisen kanssa yhteistyössä työskentelevät koirat (esim. paimenkoirat, pointterit, setterit ja noutajat) -> jälkimmäiset parempia lukemaan ihmisen eleitä. Kyky lukea ihmistä johtuukin enemmän kiinnostuksesta ihmisen toimintaan ja yhteistyöhalukkuudesta kuin älykkyydestä. Yhteistyöhalukkuus=koulutettavuus.  Testi: Anna koiran syödä kahdesta eri ämpäristä. Laita sitten koiran huomaamatta ruokaa vain toiseen ämpäriin. Näytä kädellä/jalalla/katseella, kummassa ämpärissä on ruokaa. Osaako koira valita oikean? (Ei kokeiltu Sinnalla, mutta uskoisin, että kyllä ossaa..)

Onko näyttö- ja käyttölinjaisissa eroa? Näyttelytulosten perusteella tehtävä valinta lisää palveluskoiraroduilla haluttomuutta leikkimiseen, uteliaisuuden puutetta ja sosiaalista ja ei-sosiaalista pelkoa, mutta alentaa aggressiivisuutta. Käyttökoirajalostus lisää leikkihalukkuutta, uteliaisuutta ja aggressiivisuutta. Kuitenkin rotujen välillä eroja: esim. näyttelylinjaisissa englanninspringerspanieleissa näyttelylinjaiset aggressiivisempia kun taas labrodoreissa käyttölinjaiset aggressiivisempia. Ulkonäkö ja käyttäytyminen kulkevat osin käsikädessä (samoissa geeneissä), eli mitä tapahtuu, jos jalostetaan vain ulkonäön mukaan? Hui…

 
Koiran persoonallisuuden on tutkittu vaikuttavan koiran menestymiseen PK-kokeissa, mutta ohjaajan kokemuksella on merkittävä vaikutus. Tutkimuksessa havaittiin, että ensikertalaisten ohjaajien koirista persoonallisuudeltaan rohkeimmat koirat menestyivät parhaiten. Kokeneilla ohjaajilla ohjaajan taidot kompensoivat menestystä.

Ohjaajan vaikutus koiraan? Tutkimus, jossa huumekoirat laitettiin vuorotellen neljälle TYHJÄLLE piilolle: 1. piilo= tyhjä, 2. piilo= tyhjä, mutta ohjaajalle on kerrottu, että on oikea piilo, 3. piilo= tyhjä, mutta koiralle laitettu houkutuksia (lelu ja ruoka) ja 4. piilo= tyhjä, mutta ohjaajalle kerrottu, että oikea piilo ja koiralle laitettu houkutuksia (lelu ja ruoka). Arvaapa, millä TYHJILLÄ piiloilla koira teki virheilmaisut? Nii-in, piiloilla nro 2 ja 4. Kannattaa miettiä seuraavan kerran haussa/esineruudussa, kuinka sitä koiraa painostaa (kyllä siellä etukulmassa varmasti jotain on, ala mennä!)…

Koulutusmetodit: rangaistukseen perustuvan koulutuksen on todettu aiheuttavan koiralle stressiä, pelokkuutta, liiallista aktiivisuutta ja keskittymiskyvyttömyyttä sekä olevan yhteydessä aggressiiviseen käyttäytymiseen. Tehty tutkimus:

1. Jos koira koskee lelupupuun, saa sähköä. Oppii, ettei kannata koskea pupuun. Ei aiheuta stressiä.

2. Jos koira ei tottele istu-käskyä, saa sähköä. Aiheuttaa koiralle stressiä.

3. Annetaan koiralle sähköä täysin ennalta-arvaamattomasti. Aiheuttaa koirille stressiä.

Huom. Kouluttaja ei osannut kysyttäessä luokitella meneekö sähköinen haukunestopanta ykkös- vai kakkoskohtaan.

Lopputulos: hyvä palveluskoira muodostuu 20-50 % perimästä, 30-50 % koulutuksesta ja kokemuksista ja loput on sattumaa.